Historia
Suurin kysymys lienee kuka ja miksi, halusi risteyttää saksanpaimenkoiran ja suden ja mikä tarkoitus risteytyksellä olisi?
Palataan vuoteen 1955, kun Ing. Karel Hartl alkoi työskennellä idean kanssa rajavartion kennelissä Libejovicessa.
Vuonna 1955, tuolloisessa Tšekkoslovakiassa tehtiin biologinen koe saksanpaimenkoiran ja Karpaattien suden kanssa. Tämän risteytyksen tarkoituksena oli saada palveluskoiria Tšekkoslovakian rajavartijoiden tarpeisiin. Oletettiin, että suden yhdistäminen koiraan toisi koirille korkeamman vastuskyvyn, kestävyyden ja valppauden, jota vaadittiin silloisen Tšekkoslovakian länsirajan turvaamisessa
Ensimmäinen onnistunut risteytys syntyi kuitenkin vasta 26.05.1958 - risteytyksestä saksanpaimenkoira Cézar z Březového háje ja naarassusi Brita. Tätä ennen Brita yritettiin risteyttää toisen saksanpaimenkoiran kanssa, mutta risteytykset eivät onnistuneet.
Kokeessa keskityttiin anatomisien ja fysiologisien alueiden tunnistamiseen perinnöllisyydessä, koirien,-susien ja niiden risteytysten fysiologisten erojen suhteen. Positiivisten ja negatiivisten refleksien, ärsytyksien-, sosiaalisen käyttäytymisen ja niiden aiheuttavien muutoksien suhteen.
Viidestä syntyneestä koiranpennusta (1 uros, 4 naarasta) F1 Bety z Pohraniční stráže käytettiin edelleen jalostukseen kennelissä Libejovicessa. Sisar F1 Berta z Pohraniční stráže kuljetettiin Slovakiaan Šamorín kenneliin, jossa se jatkoi rodun jalostusta.
Pentueet sukupolvista F3 ja F4 olivat yleisesti armeijan käytössä. Naarassusi Brita astutettiin myös saksanpaimenkoirauros Kurt z. Vaclavky:llä. Tästä syntyi ensimmäinen toisen linjan hybridi pentue.
Šamorín kennelissä, F1 Bertan -pariksi valittiin Hasso zo Šamorína. 20.02.1960 syntyivät F2-sukupolven pennut, joista naaraista Osa z Pohraniční stráže ja Ola z Pohraniční stráže ja urokset Odin z Pohraniční stráže, Old z Pohraniční stráže z Pohraniční stráže ja Onyx z Pohraniční stráže , kuljetettiin 19 kuukauden ikäisinä takaisin Libějoviceen. Ilman tätä siirtoa Tšekin tasavallassa jalostuksen jatkaminen ei olisi mahdollista.
Koe lopetettiin vuonna 1965 koska oli vahvistettu, että suurimmalla osalla hybrideistä oli hyvä edellytys lisääntymiselle. Niiden koulutuskelpoisuus ja sosiaalisuus ihmisten keskuudessa varmistettiin jo ensimmäisissä risteytyksissä, ja siksi jo vuonna 1966 F2 Odinin jälkeläisistä 16 koiraa otettiin palvelukseen ja 18 koiraa siviilikasvattajille. Näiden koirien rekisteröinti kantakirjaan kuitenkin hylättiin.
Elokuussa 1968 rajavartiosto kennelin päällikön asema muuttui ja Tšekin tasavallan muissa rajakenneleissä jalostus lopetettiin.
Useat siviilikasvattajat jotka uhrasivat itsensä rodun vuoksi ja jotka jatkoivat jalostusta Tšekin tasavallassa, menettivät tarvittavan tuen ulkoisten olosuhteiden vaikutuksesta ja kasvatus hiipui. Kasvatusta kuitenki jatkettiin 11.08.1981 saakka, jolloin u. Kolínin Vladimír Mádel teki pentueen Zilka z Pohraniční stráže, joka kasvatettiin Slovakian rajakennelissä. Täällä risteytyksiä käytettiin jo palvelukoirina eri osastolla.
Bratislavan prikaatin kinologi oli maj. František Rosík, jolle Tšekkoslovakian susikoirien jalostamisesta tuli elinikäinen tehtävä, hänen ansiostaan luotiin olosuhteet jalostamisen jatkamiselle 1970-luvulla. Tänä aikana oli mahdollista keskittää palvelu- ja siviilikasvattajaryhmä Malackyn kennelin ympärille ja tarjota siten pohjimmiltaan jalostuspohja, jonka avulla voitiin parantaa yksilöiden valinnan laatua jatkojalostusta varten.
Kolmas susi- Sarik- kasvatti jalostuspohjaa Malackyssä astumalla naarashybridin Xela Pohranicni Straze (F3) ja CV naaraan Urta z Pohranicni Straze vuonna 1972.
Nimi CV muuttui pikkuhiljaa CsV:ksi (Ceskoslovensky Vlcak), jolla nimellä rotu myöhemmin myös rekisteröitiin. Viimeinen "geenipohjalaajennus" rodussa oli kun naarassusi Lajdy astutettiin Saksanpaimenkoira Bojar von Schotterhofilla. Pennut syntyivät huhtikuun 26. päivä 1983. Kazan z Pohranicni Straze (F1) syntyi tässä pentueessa, ja käytettiin suoraan CsV:n jalostukseen.
Vaikkakin kenneljärjestö Tsekeissä kieltäytyi kaikista ing. Karel Hartlin yrityksistä hankkia tunnustus rodulle kasvattajakerholta ja rekisteröidä pentueet virallisesti. Tapaamista kasvattajakerhon kanssa ei pidetty ennen kuin maaliskuun 20. päivä 1982 Brnossa ja samana vuonna rekisteröitiin ensimmäiset 43 pentua Prahan kennelliiton viralliseen rekisteriin. FCI rekisteröi rotumääritelmän kesäkuun 13. 1989 Helsingissä.